EUT-sopimuksen 223 artiklan mukaan Euroopan parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi. Neuvosto vahvistaa tällaiset säännökset yksimielisesti. Ne tulevat voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Nykyisin näistä kysymyksistä säädetään vuonna 1976 annetussa säädöksessä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla (76/787/EHTY, ETY, Euratom; viimeksi muutettu 21.10.2002 ja saatettu Suomessa voimaan lailla vaalilain muuttamisesta 867/2003). Vaalisäädöksessä ei määrätä yhtenäisen vaalimenettelyn käyttöönottamisesta. Vuodesta 2008 lähtien parlamentin sisällä on valmisteltu ko. säädöksen muuttamista koskevaa oma-aloitemietintöä.

Nykyisin EP-vaalien toimittaminen tapahtuu lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden kansallisten vaalilainsäädäntöjen mukaisesti. Joitain sääntöjä on kuitenkin annettu EU:n tasolla. Vuonna 2002 tehdyn neuvoston päätöksen mukaan EP-vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Vuoden 1976 EP-vaalisäädöstä koskevaa mietintöluonnosta valmistellaan EP:ssä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa (AFCO). Raportoija on Andrew Duff (ALDE, UK). Duff antoi mietintöluonnoksensa 15.4.2010 (INI/2009/2134). AFCO on käsitellyt raporttia syksyllä 2010. Tavoitteena lienee, että jos vaalisäädöksen muutoksista päästään sopuun, ne olisivat voimassa hyvissä ajoin ennen seuraavia europarlamenttivaaleja, jotka toimitetaan vuonna 2014. Muutosten käsittely olisi konventissa keväällä 2011 (kesto n. 2 kk) ja hallitusten välinen konferenssi (HV) olisi kesällä 2011. Tämän jälkeen vuorossa olisivat noin 12 kk kestävät ratifioinnit jäsenvaltioissa.

Duffin mietinnössä ehdotetaan seuraavaa:

• Alueelliset vaalipiirit isoissa jäsenvaltioissa, joissa väkiluku yli 20 miljoonaa (Ilmeisesti DE, ES, RO ja PL lainsäädäntöä pitäisi muuttaa.
• Puoliavoimet listat = mahdollisuus valita ehdokas puolueen asettamien listojen ulkopuolelta;
• Väliluvun muutosten huomiointi paikkamäärässä/jäsenvaltio. Tehdään aina viimeistään 12 kk ennen EP-vaaleja. Sovittava tätä varten matemaattinen laskentakaava, joka perustuu ”alenevan suhteellisuuden periaatteeseen” ;
• Kansallisilta listoilta valittaisiin 751 meppiä (min. 6 ja max. 96 meppiä / jäsenvaltio);
• Lisäksi yhden EU:n laajuisen vaalipiirin luominen. Ylikansalliselta listalta valittaisiin 25 meppiä.  EP:n koko kasvaisi siis kaiken kaikkiaan 776 meppiin;
• Tietyn puolueen ylikansallisella listalla kandidaatteja vähintään kolmasosasta jäsenmaita, yhtä monta naista ja miestä;
• Äänestäjältä yksi ääni EU:n laajuiselle listalle + yksi ääni kansalliselle/alueelliselle listalle;
• Henkilö voi olla samaan aikaan ehdokkaana molemmilla listoilla;
• Lisäksi henkilö voisi olla ehdolla useammassa kuin yhdessä alueellisessa ja/tai kansallisessa vaalipiirissä, esimerkiksi kun hän asuu virallisesti useammassa kuin yhdessä jäsenvaltioissa;
• Perustetaan EU:n tasoinen vaaliviranomainen, jossa EP:n, komission ja jäsenvaltioiden edustajia. (Aiemmassa mietinnössä joka jäsenmaasta 1 edustaja ja pj:nä komission edustaja.). Vaaliviranomainen mm. antaisi sääntöjä ja valvoisi vaalien toteuttamista;
• Jäsenvaltiot ja vaaliviranomainen asettavat ylärajan ehdokkaiden ja puolueiden vaalikampanjakustannuksille;
• EP-vaalien ajankohta kesäkuusta toukokuuhun; äänestyspäiväksi lauantai ja sunnuntai. Näin komission uusi pj voitaisiin nimittää heinäkuussa;
• Ikärajojen harmonisointi: Äänestysikä 16 v. Ehdokkaaksi asettautumisen ikäraja 18 v.;
• Uusi järjestelmä meppien etuoikeuksille ja koskemattomuudelle; v. 1965 pöytäkirjan tarkistaminen: Luodaan yhtenäinen ja ylikansallinen järjestelmä EP:n jäseniä varten;
• EP ratkaisee kaikki kiistat, joita mahdollisesti aiheutuu 1976 säädöksen määräyksistä ja jotka kuuluvat unionin oikeuden piiriin;
• Sähköisten äänestystekniikoiden käyttö v. 2014 vaaleissa;
• Kannustettava ihmisiä äänestämään, erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka asuvat muualla kuin kansalaisuusvaltiossaan;
• Jäsenvaltioiden pyrittävä yhdenmukaistamaan lainsäädäntöjään, jotka koskevat äänioikeuden poistamista kansallisissa vaaleissa, kun henkilö asuu toisessa jäsenmaassa.
• Korostetaan EP:n toimi- ja vaikutusvallan jatkuvaa kasvua erityisesti Lissabonin sopimuksen myötä sekä EP:n oikeutta panna alulle oman vaalimenettelynsä uudistus, kokoonpanoaan koskeva muutos ja perussopimusten uudistus.