Europarlamenttivaalit toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa valtion kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Tämän lisäksi noudatetaan EU:n vaalisäädöksen (vuodelta 1976, viimeisimmät muutokset vuodelta 2002) määräyksiä.

Europarlamenttivaalit toimitetaan joka viides vuosi samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa. EU:n neuvosto määräsi ensimmäisten (vuonna 1979 toimitettujen) vaalien toimittamisajanjaksoksi kesäkuun alkuun sijoittuvan, torstaina alkavan ja sunnuntaina päättyvän ajanjakson, jonka puitteissa kunkin jäsenvaltion tuli järjestää vaalit. EU:n vaalisäädöksen mukaan seuraavat vaalit tuli toimittaa vastaavana ajankohtana, joten vaalit on toimitettu aina kesäkuun alkupuolella. EU:n neuvosto voi kuitenkin yksimielisellä päätöksellä muuttaa tätä toimittamisajankohtaa kahta kuukautta aiemmaksi tai kuukautta myöhemmäksi. Suomessa vaalipäivä on edellä mainittuun ajanjaksoon sattuva sunnuntai.

Seuraavat europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna 2009. Vaaliajankohta on 4.-7.6.2009. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009 ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 27.5.-2.6. ja ulkomailla 27.-30.5. Ennakkoäänestystä ei toimiteta helluntaipäivänä sunnuntaina 31.5.

Hollannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vaalipäivä on torstaina, Irlannissa perjantaina sekä Kyproksella, Maltalla, Latviassa ja Slovakiassa lauantaina. Tsekissä äänestetään perjantaina ja lauantaina. Muissa jäsenvaltioissa vaalipäivä on sunnuntai.

• Euroopan unionin vaalisäädös
• Oikeusministeriön kirjeitä
• Vuoden 2004 europarlamenttivaalit muissa jäsenvaltioissa: perustietoa vaalilainsäädännöstä, äänestysprosenteista ym.
• Tietoa europarlamenttivaaleista suomen, ruotsin, koltansaamen, inarinsaamen, pohjoissaamen, englannin, viron, venäjän ja somalin kielellä sekä viittomakielellä.

Vaaliviranomaiset: Usein kysyttyä

KYSYMYS 1: Voiko keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri toimia myös ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijana taikka vaalitoimikunnan jäsenenä?

VASTAUS 1: Tämä ei ole suotavaa, koska keskusvaalilautakunnan tehtävänä on tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat. Syntyy nimittäin esteellisyystilanne, jos keskusvaalilautakunnan jäsen Matti tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, jotka hän itse laati ollessaan vaalitoimitsijan tehtävässä tai vaalitoimikunnan jäsenenä. Yleensäkin tulisi pyrkiä siihen, että eri toimielimissä tai tehtävissä olisivat aina eri henkilöt.

KYSYMYS 2. Minkälaisesta asiakirjasta äänestäjän henkilöllisyys voidaan todeta?

VASTAUS 2: Äänestäjä voi todistaa henkilöllisyytensä esimerkiksi poliisin antamalla henkilökortilla, ajokortilla, passilla tai kuvallisella kelakortilla. Äänestäjän henkilöllisyyden voi todeta myös muusta sellaisesta viranomaisen antamasta henkilöllisyystodistuksesta, jossa on henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus, henkilön nimikirjoitus, antajan leimalla leimattu henkilön valokuva sekä antopäivä ja antajan allekirjoitus. Henkilöllisyyden todistamiseen ei kelpaa pelkästään ilmoituskortti, eivätkä myöskään kuvattomat kortit ja asiakirjat.

Henkilö, jolla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, voi saada poliisilaitokselta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Tällaisessa tapauksessa henkilökortista ei peritä maksua, mutta korttia haettaessa on oltava mukana passikuva. On kuitenkin huomattava, että väliaikaista henkilökorttia ei anneta niille äänestäjille, jotka ovat esimerkiksi unohtaneet henkilöllisyystodistuksensa kotiin.

Henkilöllisyyden tarkastamista on selvitetty oikeusministeriön vaaliohjeissa (vaaliohje 2 ”Vaalilautakunnan tehtävät” sivuilla 17–18, vaaliohje 3 ”Ennakkoäänestys laitoksissa ja kotiäänestys” sivuilla 14–15 ja 44, vaaliohje 4 ”Ennakkoäänestys kotimaa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa” sivuilla 18–19 ja vaaliohje 5 ”Ennakkoäänestys ulkomailla” sivuilla 14–15).

KYSYMYS 3: Minkälaisella kynällä voi tehdä hyväksyttävän äänestysmerkinnän?

VASTAUS 3: Asiaa on selvitetty oikeusministeriön vaaliohjeessa nro 1 ”Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät” sivulla 19. Ohjeessa todetaan äänestysmerkinnän tekemisestä varten äänestyspaikalle varattavista kynistä, että ne voivat olla minkä lajisia tahansa, esimerkiksi kuivamuste- tai lyijykyniä. Kirjoitusvälineen tulee olla sellainen, että sen jättämä jälki on selvä eikä ole helposti poistettavissa. Äänestäjän saatavissa ei kuitenkaan saa pitää sellaisia kirjoitusvälineitä, joilla tehty äänestysmerkintä näkyy helposti äänestyslipun läpi vaarantaen vaalisalaisuuden säilymisen (esimerkiksi tussikynät).

KYSYMYS 4: Kuka voi toimia vaaliavustajana?

VASTAUS 4: Jokaisella vaalipäivän äänestyspaikalla on oltava vaalilautakunnan nimeämä vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä auttaa häntä tekemään merkinnän äänestyslippuun. Vaalilautakunta nimeää vaaliavustajan. Virallisia avustajia voidaan nimetä useampia äänestyspaikka kohden mm. tarvittavan vuorottelun järjestämiseksi. Vaaliavustajaksi voidaan nimetä myös vaalilautakunnan varajäsen, mutta hän ei voi toimia virallisena avustajana sinä aikana, jolloin häntä tarvitaan lautakunnan jäsenen sijalla vaalilautakunnassa. Paitsi virallista vaaliavustajaa, äänestäjällä on oikeus käyttää vaalilautakunnan jäsentä avustajana äänestysmerkinnän tekemisessä, jollei se viivytä äänestystä. Ennakkoäänestyksessä vaalitoimitsijat tai vaalitoimikunnan jäsenet toimivat äänestäjän pyynnöstä tarvittaessa avustajina.

Henkilö, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna myös itse valitsemaansa avustajaa. Esimerkiksi sokeat voivat käyttää itse valitsemaansa avustajaa.

Avustajan on yleensä oltava 18 vuotta täyttänyt täysivaltainen henkilö. Kaksikielisillä paikkakunnilla on varmistauduttava, että virallisella avustajalla on tehtävän edellyttämä riittävä kielitaito. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei saa olla vaaliavustajana eikä äänestäjän valitsemana avustajana.

KYSYMYS 5: Miten toimitaan, jos äänioikeusrekisteriä ei ennakkoäänestyspaikassa voi käyttää sähkökatkon tai muun syyn takia?

VASTAUS 5: Jos äänioikeusrekisteriä ei voi käyttää, otetaan äänestys vastaan manuaalisesti noudattaen vaaliohjeessa numero 4 ”Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa” s. 31-34 kuvattua menettelyä. Koska äänestäjän äänioikeutta ei voida tarkastaa ennakkoäänestyspaikassa, tarkastetaan äänioikeus jälkikäteen äänestäjän äänioikeuskunnan keskusvaalilautakunnassa. Vaalitoimitsijan on pidettävä luetteloa niistä äänestäjistä, joiden äänestämistä ei merkitä äänioikeusrekisteriin.