Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2015 » Demokratiaindikaattorit osoittavat: hallituspuolueet ideologisesti lähellä toisiaan
Alkuperäinen julkaisija: OM

Demokratiaindikaattorit osoittavat: hallituspuolueet ideologisesti lähellä toisiaan

Julkaistu 3.12.2015  Päivitetty 4.12.2015
Vasemmalta Jussi Westinen, Elina Kestilä-Kekkonen ja Sami Borg
Suomalaisen vaalidemokratian suuria haasteita ovat matalat äänestysprosentit, kansalaisten etääntyminen puoluetoiminnasta, väestöryhmien kasvavat osallistumiserot sekä politiikan kokeminen liian monimutkaiseksi. Tuoreen Demokratiaindikaattorit 2015 -raportin mukaan miehistä kaksi kolmesta ja naisista kolme neljästä pitää politiikkaa monimutkaisena.

Sami Borgin, Elina Kestilä-Kekkosen ja Jussi Westisen kirjoittama julkaisu raportoi ensimmäisiä tutkimustuloksia viime kevään eduskuntavaaleista ja vertailee niitä vuosien 2003, 2007 ja 2011 vaaleihin. Raportti on osa laajaa hanketta, jolla selvitetään muun muassa puolue- ja ehdokasvalinnan perusteita viime eduskuntavaaleissa.

Alueiden, ikäryhmien ja koulutustasoryhmien väliset erot ovat laajenemassa osallistumiskuiluiksi. Eduskuntavaalien äänestysprosentit ovat laskeneet varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen vaalipiiriuudistus ei auttanut asiaa. Helsingissä ja Uudellamaalla äänestysaktiivisuus on laskenut selvästi muuta maata vähemmän.

Toisaalta monet poliittista kiinnostusta ja asenteita koskevat trendit osoittavat suomalaisen demokratian toimivan melko hyvin. Vaikka osallistuminen puolueiden toimintaan kiinnostaa vain harvoja, joka toinen valitsija löytää jonkin itselleen läheisen puolueen.

Puoluevalintaan vaikuttavat keskeiset arvot muuttuvat. Tutkimuksessa havaittiin, että nykyisin vain joka neljäs valitsija pitää itseään vasemmistolaisena. Silti puolueet profiloituvat yhä vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella.

Vasemmistoliitto on ainoa eduskuntapuolue, jonka kannattajat sijoittavat itsensä selkeästi vasemmistoon. SDP:n ja Vihreiden äänestäjät ovat hieman vasemmalle kallellaan.

Keskusta, RKP, Kristillisdemokraatit sekä erityisesti Kokoomus ovat kannattajiensa omien arvioiden nojalla selkeästi oikealle sijoittuvia puolueita. Perussuomalaisten kannattajakunnan havaittiin vuoden 2011 vaalitutkimuksessa sijoittuvan aivan keskelle vasemmisto-oikeisto -ulottuvuutta, mutta vuoden 2015 vaaleissa puolueen kannattajien oma arvio sijoittumisestaan liikkui pykälän oikealle.

Äänestäjien vasemmisto-oikeisto -sijainnin valossa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostama Sipilän hallitus on ideologisesti yhtenäisempi kuin viime vaalikauden hallitukset, raportissa todetaan.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa nuorista 15 prosenttia seurasi vaaleja vaalikoneiden kautta hyvin tai melko paljon. Viime kevään vaaleissa luku oli jo 42 prosenttia eli osuus oli lähes kolminkertaistunut. Vaalikoneet myös vaikuttavat monien nuorten valintoihin. Alle 30-vuotiaista 38 prosenttia piti vaalikoneiden antamia suosituksia ratkaisevina tai melko tärkeinä omalle puoluevalinnalleen.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö, puh. 02951 50348, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Demokratiaindikaattorit 2015 on osa Eduskuntavaalitutkimus 2015 -hanketta, jonka laaja pääraportti julkaistaan vuoden 2016 puolivälissä. Sen toimittavat professori Kimmo Grönlund ja akatemiatutkija Hanna Wass. Kirjoittajina toimivat vaalitutkimuskonsortion jäsenet.

Vasemmalta Jussi Westinen, Elina Kestilä-Kekkonen ja Sami Borg (kuva:Hille Puusaari/OM) Vasemmalta Jussi Westinen, Elina Kestilä-Kekkonen ja Sami Borg


Tiedotustilaisuus oikeusministeriössä 3.12.2015 Tiedotustilaisuus oikeusministeriössä 3.12.2015

Avainsanat

demokratia, äänestäminen, vaalit
Sivun alkuun |