Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2012 » Oikeusministeriö tiedottaa: Lähidemokratia edellyttää uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteissa

Oikeusministeriö tiedottaa: Lähidemokratia edellyttää uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteissa

Julkaistu 18.9.2012

On tavallista, ettei kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatio osaa ottaa asukkaita mukaan asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Jos kuntalaisten halutaan pääsevän aidosti vaikuttamaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin vaaleilla valittujen edustajien kautta, on asukkaiden osallistuminen ulotettava myös kuntien suunnittelu-, palvelu- ja päätöksentekojärjestelmiin.

Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tilaamasta selvityksestä "Alueellista demokratiaa", joka julkaistiin 18.9.2012. Selvityksessä kartoitettiin lähidemokratian alueellisia toimintamalleja Suomessa ja arvioitiin niitä niin kuntaorganisaation kuin kunnan asukkaidenkin näkökulmasta.

Samanaikaisesti julkaistiin myös oikeusministeriön kaksi selvitystä. Näistä toisessa arvioidaan kunnan sisäisten vaalipiirien ja toisessa erilaisten kansalaisfoorumien kehittämismahdollisuuksia.

  • Selvityskokonaisuus tuottaa arvokasta tietoa vastikään käynnistyneen kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Kuntauudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa lähidemokratiaa ja paikallista osallistumista. Selvitykset tuovat lisätietoa käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa, hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen totesi julkistamistilaisuudessa.

  • Suomen kunnat ja niiden asukkaat ovat muutosten edessä kuntarakenneuudistuksen myötä. Lähidemokratian kehitystarvetta lisäävät myös viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset kansalaisten osallistumistavoissa ja kunnallisten luottamushenkilöiden asemassa. Juuri nyt on oikea aika vahvistaa lähidemokratiaa niin kuntien omien käytäntöjen kuin kuntalainkin tasolla, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Alueellista demokratiaa

Siv Sandbergin ja Ritva Pihlajan selvityksen mukaan asukkaiden mahdollisuus päästä lähidemokratian alueellisten toimielinten kautta vaikuttamaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää usein heikoksi.

Alueellista demokratiaa -selvityksessä ehdotetaan konkreettisia keinoja järjestää asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen. Ehdotuksista ensimmäinen korostaa paikallisyhteisöjen sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Yksi keino on lisätä ja kehittää kunnan, asukkaiden ja kunnan osa-alueiden yhteistyötä muun muassa nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi.

Toiseksi selvityksessä ehdotetaan, että kuntalakiin otettaisiin säädöksiä kunnan osa-alueille perustettavista aluelautakunnista. Ne osallistuisivat palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Kuntalaisilla olisi aluelautakunnan kautta aitoa suunnittelu-, päätös-, toimi- ja budjettivaltaa.

Kolmas ehdotuksista lähtee ajatuksesta, että on tehtäviä, jotka voidaan hoitaa paikallisesti ja pienimuotoisesti suurta kuntaa paremmin ja tehokkaammin. Selvityksessä ehdotettavassa lähikunta-mallissa annettaisiin nykyisille kunnille mahdollisuus kuntaliitostilanteessa jatkaa toimintaansa lähikuntana. Ne vastaisivat tärkeimmistä lähipalveluista, paikallista asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä sekä alueen elinkeinotoiminnan kehittämisestä.

Kunnan sisäiset vaalipiirit

Oikeusministeriön selvityksen mukaan kunnan sisäisten vaalipiirien mahdollisia hyötyjä voisivat olla edustuksellisen demokratian vahvistuminen siten, että kunnan kaikki alueet saisivat varmasti edustuksen valtuustoon. Tämä saattaisi parantaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta lisätä äänestysaktiivisuutta. Vaalipiirit voisivat myös lisätä alueellisten näkemysten kanavoitumista paremmin kunnan hallintoon ja johtamiseen sekä vahvistaa valtuutettujen ja kuntalaisten vuorovaikutusta.

Kunnan sisäisten vaalipiirien mahdollisia haittoja voisivat olla alueellisten intressien liiallinen vahvistuminen, joka saattaisi hidastaa kunnallista päätöksentekoa. On myös arvioitu että kunnansisäiset vaalipiirit voivat johtaa pienten puolueiden edustajien määrän vähentymiseen, vähemmistöjen edustavuuden heikentymiseen, ehdokasasettelun monimutkaistumiseen ja ehdokasmäärien vähentymiseen.

Kansalaisfoorumit

Oikeusministeriö selvitti, millaisia kansalaisfoorumimalleja käytetään edustuksellisen päätöksenteon tukena ja miten niitä voitaisiin soveltaa Suomessa kuntarakenneuudistuksen edetessä. Selvityksessä todetaan, että kansalaisfoorumit sopivat hyvin paikallistason kansalaisosallistumisen keinoiksi, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi kansalaismielipiteen selvittämiseksi ennen kuntaliitosta tai palvelujen kehittämiseen, kaavoitukseen ja lähidemokratiaan liittyvissä kysymyksissä.

Selvityksessä katsotaan, että kansalaisfoorumit voivat lisätä osallistumisen yhdenvertaisuutta, motivoida kuntalaisia osallistumaan sekä lisätä demokraattisen päätöksenteon legitimiteettiä uusissa hallintoyksiköissä. Tuottamalla valistuneen ja harkitun kansalaismielipiteen ne voivat myös parantaa osallistumisen ja päätöksenteon laatua.

Keskustelu lähidemokratian kehittämisehdotuksista jatkuu otakantaa.fi foorumilla .

Julkaisut:
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg. Valtiovarainministeriön julkaisuja 27/2012

Kunnan sisäiset vaalipiirit kunnallisvaaleissa. Arto Jääskeläinen, Iida Vallin, Maija Karjalainen. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 50/2012

Kansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa. Maija Karjalainen. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 51/2012

Lisätietoja
Valtiovarainministeriön selvitys
Alueellista demokratiaa -selvitys
tutkija Ritva Pihlaja, etunimi.sukunimi@pp.inet.fi, puh. 0400 895 140
tutkija Siv Sandberg, etunimi.sukunimi@abo.fi, puh. 0400 726 380
neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, VM, etunimi.sukunimi@vm.fi, puh. 040 760 5524

Oikeusministeriön selvitykset
Kunnan sisäiset vaalipiirit päätöksenteossa
vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, etunimi.sukunimi@om.fi, puh. 02951 50128
Kansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa
tutkija Maija Karjalainen mhkarj@utu.fi, puh. 0400 864830