Vuonna 1906 tehty suuri eduskunta- ja vaaliuudistus ja seuraavana vuonna toimitetut ensimmäiset eduskuntavaalit merkitsivät suurta muutosta maamme poliittisessa historiassa. Aikaisempi säätyjakoon perustuva kansanedustuslaitos sai väistyä ja oikeus valita edustajia valtiopäiville ulotettiin koko kansaan, niin miehiin kuin naisiinkin.
Maaliskuussa 1907 toimitetut eduskuntavaalit täyttivät hyvin uudistukselle asetetut toiveet. Vaalijärjestelyt sujuivat hyvin, äänestysaktiivisuus oli keskimäärin hyvää tasoa ja vaalien tulos vastasi äänestäjien tahtoa. Vaaleissa tehtiin myös maailmanhistoriaa: niissä valittiin uuteen eduskuntaan 19 naista. Näin Suomesta tuli ensimmäinen maa maailmassa, jossa naisia valittiin kansanedustuslaitokseen.
Nämä sivut sisältävät tietoa vuoden 1907 eduskuntavaaleista: Miten vaalit toimitettiin, miten niissä äänestettiin ja mitkä olivat niiden tulokset?
Sivut on laadittu oikeusministeriön vaalien vastuualueella. Sivuilla on Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n ystävällisellä luvalla hyödynnetty Kerhokeskuksen jo aiemmin tekemiä Mentori menneisyydestä -sivuja, jotka on julkaistu Eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.
Sivujen lähteinä on käytetty vaaleihin liittyviä alkuperäisasiakirjoja, kuten vaalipiirien keskuslautakuntien pöytäkirjoja, Senaatin oikeustoimituskunnan ohjeita, valtiopäiväasiakirjoja vuodelta 1906, Senaatin prokuraattorin kertomusta vuosilta 1907-1908, Senaatin kertomusta valtiovarain tilasta vuonna 1907, Eduskunnan uudistamiskomitean mietintöä vuodelta 1906, tilastollisen päätoimiston vaalitilastoja sekä erilaisia painotuotteita. Lisäksi lähteenä on käytetty J.K. Paasikiven Muistelmia Sortovuosilta sekä kaunokirjalliselta puolelta Ilmari Kiannon romaania Punainen Viiva. Materiaalia on saatu pääosin Kansalliskirjastosta, Kansallismuseosta, Hämeenlinnan maakunta-arkistosta ja Eduskunnan kirjastosta. Kunkin sivun alalaidassa on maininta kyseisen sivun kuvien säilytyspaikasta.
Eduskuntavaalit 1907.
Kuva: Museovirasto, Museiverket
