10. VAALIEN TULOKSET JA ÄÄNTENLASKENTA

Tulokset

Vaaleissa vedettiin punaisia viivoja eli annettiin ääniä yhteensä koko maassa 899 347. Puolueiden saamat äänimäärät koko maassa olivat seuraavat:

  • sosialidemokraattinen puolue 329 946 ääntä (37,0 % hyväksytyistä äänistä),
  • suomalainen puolue 243 573 ääntä (27,3 %),
  • nuorsuomalainen puolue 121 604 ääntä (13,7 %),
  • ruotsalainen kansanpuolue 112 267 ääntä (12,6 %),
  • maalaisliitto 51 242 ääntä (5,8 %),
  • kristillinen työväki 13 790 ääntä (1,5 %),
  • muut puolueet 18 568 ääntä (2,1 %).
  • Hylättyjä äänestyslippuja oli 8 357 eli 0,9 % kaikista äänistä.

Sosialidemokraatit olivat suurin puolue kahdeksassa vaalipiirissä. Sen vahvoja vaalipiirejä olivat Turun pohjoinen, Uusimaa, Hämeen eteläinen, Hämeen pohjoinen ja Viipurin läntinen. Suomalainen puolue oli puolestaan suurin puolue kuudessa vaalipiirissä. Sen vahvimmat vaalipiirit olivat Turun eteläinen, Viipurin itäinen, Turun pohjoinen ja Uusimaa. Nuorsuomalaisten kannatus keskittyi itäiseen Suomeen: parhaat tulokset se sai Viipurin läntisessä ja itäisessä sekä Kuopion läntisessä ja itäisessä vaalipiirissä.

Ei-valtakunnallisista puolueista Ruotsalainen kansanpuolue oli suurin puolue Uudellamaalla ja Vaasan eteläisessä ja sai hyvän tuloksen myös Turun eteläisessä ja Vaasan pohjoisessa. Maalaisliitolla oli merkittävää kannatusta Viipurin itäisessä ja Oulun eteläisessä. Kristillinen työväki menestyi parhaiten Turun eteläisessä ja pohjoisessa.

Kansanedustajapaikat (200) jakaantuivat seuraavasti:

  • sosialidemokraattinen puolue 80
  • suomalainen puolue 59
  • nuorsuomalainen puolue 26
  • ruotsalainen kansanpuolue 24
  • maalaisliitto 9
  • kristillinen työväki 2

Tuloksia pidettiin yleisesti ottaen melko yllätyksellisinä. Erityisesti sosialidemokraattien kokonaispaikkamäärän suuruus ja heidän menestymisensä myös maaseudulla olivat muille puolueille yllätyksiä. Yllätys oli myös nuorsuomalaisten heikohko menestys koko maassa suuriin odotuksiin nähden.

Miten suhteellinen vaalijärjestelmä toimi käytännössä?

Suhteellisen vaalitavan käytännön toteutumista seurattiin jo vuoden 1907 vaaleissa tarkasti. Tilastollinen päätoimisto liitti vaalitilastoihinsa vertailun siitä, miten suhteellisuus toteutui ja miten se olisi toteutunut, jos koko maa olisi ollut yhtenä vaalipiirinä.

Taulukosta voidaan todeta, että vaalijärjestelmä suosi kahta suurinta puoluetta, jotka saivat hieman suuremman osuuden edustajanpaikoista kuin mitä niiden koko maan äänimääräosuutensa olisi edellyttänyt. Sosialidemokraateilla "etu" oli kolme prosenttiyksikköä ja kuusi paikkaa ja suomalaisella puolueella 2,2 prosenttiyksikköä ja neljä paikkaa. Vastaavasti muut puolueet saivat paikkoja jonkin verran vähemmän kuin mitä niiden koko maan äänimäärä olisi edellyttänyt. Nuorsuomalaisten, ruotsalaisten ja kristillisen työväen "menetys" oli yhden paikan luokkaa, mutta maalaisliiton ja erityisesti pienpuolueiden (muut puolueet) osalta järjestelmä toimi suhteellisuuden toteutumismielessä huonosti.


Eduskunnan istuntosali

Eduskunnan istuntosali
Kuva: Museovirasto, Museiverket