Äänestämässä kävi kaikkiaan 899 347 äänioikeutettua eli 70,7 % kaikista äänioikeutetuista. Valitettavasti tilastot eivät kerro erikseen naisten ja miesten äänestysaktiivisuutta. Äänestysinto kaupungeissa (72,7 %) oli jonkin verran suurempaa kuin maaseudulla (69,9 %).
Muissa kuin omassa vaalipiirissään (otteella) äänestäneitä oli koko maassa 8532 eli vajaa prosentti kaikista äänestäneistä.
Vaalipiireittäin äänestysaktiivisuus oli seuraava:
Korkein äänestysaktiivisuus oli Naantalissa, jossa peräti 96,5 % äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Muista kunnista yli 90 %:n aktiivisuuteen ylsivät
Koko maan alhaisin äänestysaktiivisuus oli puolestaan Inarissa, jossa vain 16,7 % äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Alle 50 %:n jäätiin lisäksi
Kuten luvuista huomataan, äänestysaktiivisuus vaihteli maan eri osissa melko paljonkin. Länsi- ja eteläsuomalaiset olivat hyvinkin aktiivisia, mutta toisaalta Pohjois- ja Itä-Suomen asukkaat taas melko passiivisia. Erityisen alhaista vaaliosallistuminen oli Lapin vaalipiirissä. Pohjois- ja Itä-Suomessa asiaa selittänevät osaltaan hankalat kulkuyhteydet talvisaikaan, jotka ovat saattaneet haitata niin ehdokkaiden vaalikampanjointia ja muuta tiedonjakelua kuin myös äänestäjien menemistä äänestyspaikoille.
Tätä taustaa vasten myös Kiannon Punaisen Viivan tapahtumia, joiden mukaan vaalit innostivat kaikkia kansankerroksia ja erityisesti köyhää väestöä, on pidettävä kaunokirjalliseen tyyliin melko liioiteltuina, koska kirjailijan kotipitäjässä Suomussalmella, jonne kirjan tapahtumien voidaan kuvitella sijoittuvan, äänestysprosentti oli vaatimaton 57,4.
Äänestysaktiivisuus vaalipiireittäin