Vuonna 1907 maassa oli 38 kaupunkia ja 478 maalaiskuntaa eli yhteensä 516 kuntaa.
Äänestyspaikkoja eli äänestysalueita oli koko maassa 2 462. Kaupungeissa äänestyspaikkoja oli 121 ja maaseudulla 2341. Keskimäärin jokaista äänestysaluetta kohti oli 517 äänioikeutettua, mutta paikallisten olosuhteiden mukaan luku vaihteli huomattavasti: Uudenmaan läänin vaalipiirin kaupungeissa se oli 1945 ja Lapin vaalipiirissä 271. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oli yhteensä 2914 äänestysaluetta, joihin kuului keskimäärin 1448 äänioikeutettua.
Äänestäminen oli mahdollista vain kahtena vaalipäivänä, perjantaina 15.3. ja lauantaina 16.3.1907. Mitään ennakkoon äänestysmahdollisuutta ei ollut.
Jokainen äänioikeutettu saattoi äänestää vain siinä äänestysalueessa, jonka vaaliluetteloon hänet oli merkitty. Tästä oli kuitenkin yksi poikkeus niitä henkilöitä varten, jotka olivat vaalipäivinä muulla paikkakunnalla kuin omallaan. Tällöin äänioikeutetun, joka halusi äänestää, tuli ennen vaaleja pyytää oman äänestysalueensa vaalilautakunnalta ote vaaliluettelosta. Otteessa vaalilautakunta todisti, että henkilö on äänioikeutettu kyseisessä äänestysalueessa.
Vaalipäivänä äänioikeutettu saattoi sitten mennä mihin tahansa muuhun äänestyspaikkaan ja esittää otteen sen äänestysalueen vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta merkitsi äänestäjän nimen pöytäkirjaan ja antoi hänelle vaalilipun. Jos äänestäjä kuului toiseen vaalipiiriin, hän käytti hyväkseen äänestyslipussa olevaa "tyhjää kohtaa" ja merkitsi siihen oman vaalipiirinsä sen ehdokaslistan, jota hän halusi äänestää. Lisäksi hänen oli merkittävä äänestyslipun kääntöpuolelle oman vaalipiirinsä nimi. Tällä tavoin vaalilautakunta saattoi lähettää äänen oikean vaalipiirin keskuslautakunnalle.
Niitä oteääniä, jotka annettiin saman vaalipiirin sisällä, ei tilastoitu. Sen sijaan niitä oteääniä, jotka annettiin toisissa vaalipiireissä oli koko maassa 8532.
Äänestys
Kuva: Museovirasto, Museiverket
