Hermanssonin komiteassa äänioikeusikärajasta esiintyi eriäviä kantoja. Osa kannatti 25 vuotta, osa 24 vuotta ja osa 21 vuotta. Korkeampaa ikärajaa halunneet pitivät tärkeänä, ettei nuorisoa vedetä liian varhain puolue-elämään. Myös 21-vuotiainen henkistä ja ruumiillista kypsyyttä epäiltiin. Alempaa ikärajaa kannattaneet olivat kuitenkin komitean lopullisessa äänestyksessä niskan päällä ja siten komitean kannaksi tuli 21 vuotta äänin 9-5.
Senaatin esityksessä äänioikeusikärajaksi tuli kuitenkin 24 vuotta: "Koska yhteiskunnalle on tärkeätä, että vaalioikeutta oikein käytetään, on se ikä, josta vaalioikeus alkaa, katsottu olevan määrättävä siviilistä täysivaltaisuusikää jonkun verran korkeammaksi eli ennen vaalivuotta täytetyiksi neljäksikolmatta vuodeksi...". Tämä ikäraja tuli myös lopulliseen valtiopäiväjärjestykseen.
Vaalikelpoisuusikärajaksi komitea ehdotti 25 tai 24 vuotta, joskin osa jäsenistä olisi halunnut senkin 21 vuoteen. Senaatin esityksessä vaalikelpoisuusikärajaksi tuli sama kuin äänioikeusikärajaksi.
Äänestäjät jonottavat
Kuva: Museovirasto, Museiverket
