Hermanssonin komiteassa äänioikeuden myöntäminen naisille ei kohdannut suurempaa vastustusta. Ainoana sitä vastusti puheenjohtaja Hermansson itse. Eriävässä mielipiteessään hän totesi muun muassa, että "mielestäni nainen valtiollisen elämän alalla ei ole oikealla paikallaan. Naiset, jos heille annettaisiin äänioikeus, ylipäätään ja erittäinkin levottomina aikoina äänestäisivät äärimmäisyyspuolueiden kera". Naisten vaalikelpoisuudesta käytiin sen sijaan jonkin verran keskustelua, koska Hermanssonin lisäksi kaksi muutakin jäsentä vastusti sitä. Lopputulos oli kuitenkin se, että komitea ehdotti naisille sekä äänioikeutta että vaalikelpoisuutta.
Tällä päätöksellä ja vuonna 1907 toimitetuilla ensimmäisillä eduskuntavaaleilla tehtiin maailmanhistoriaa. Naiset olivat kyllä saaneet sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden Suomea aiemmin Australiassa (1902), mutta siellä ensimmäiset naiset valittiin parlamenttin vasta vuonna 1959. Uudessa Seelannissa naiset saivat äänioikeuden jo vuonna 1893, mutta vaalikelpoisuuden vasta vuonna 1919. Suomessa sen sijaan naisia valittiin eduskuntaan heti ensimmäisissä vaaleissa peräti 19.
Naisliiton eduskuntaryhmä
Kuva: Museovirasto, Museiverket
