Vaalilaissa säädettyinä varsinaisina viranomaisina toimivat
Myös Suomen senaatin oikeustoimituskunnalla, henkikirjoittajilla ja lääninhallituksilla oli omat vaaleihin liittyvät viranomaistehtävänsä.
Jokaiseen vaalipiiriin asetettiin keskuslautakunta, jonka viidestä jäsenestä Senaatti määräsi puheenjohtajan, kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen. Lautakunnan kokouskaupungin valtuusto valitsi lautakuntaan lisäksi kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen. Keskuslautakunta piti kokouksensa siinä kaupungissa, jossa lääninhallitus sijaitsi. Niinpä esimerkiksi sekä Hämeen eteläisen vaalipiirin keskuslautakunta että Hämeen pohjoisen vaalipiirin keskuslautakunta pitivät kokouksensa Hämeenlinnassa. Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin keskuslautakunta toimi samalla myös Lapin vaalipiirin keskuslautakuntana.
Keskuslautakuntien jäsenille ei vaalilaissa määritelty mitään kelpoisuusvaatimuksia. Ilmeistä kuitenkin on, että lautakuntaan pyrittiin valitsemaan kyvykkäitä ja arvovaltaisia jäseniä. Puheenjohtajina olikin muun muassa pormestareita, tuomareita, kirkkoherroja, tilanomistajia ja pankinjohtajia. Keskuslautakunnat ottivat itselleen sihteerin, ääntenlaskijat ja muun henkilöstön.
Vaalipiirin keskuslautakunta huolehti ehdokasasettelun vahvistamisesta, vaalilippujen painattamisesta ja jakelusta vaalilautakunnille sekä äänten laskennasta ja tulosten vahvistamisesta ja julkaisemisesta.
Vaalilain mukaan kunnallislautakunnan oli jaettava maalaiskunta kahteen tai useampaan äänestysalueeseen, jos kunnan asukasluku oli suurempi kuin 1500. Vastaavasti maistraatin oli jaettava äänestysalueisiin ne kaupungit, joiden asukasluku oli suurempi kuin 3000.
Maalaiskunnissa kunnallislautakuntien tuli asettaa jokaiseen äänestysalueeseen viisijäseninen vaalilautakunta, jonka tehtävänä oli laatia äänestysalueen vaaliluettelo ja huolehtia vaalitoimituksen järjestämisestä kyseisessä äänestysalueessa. Myöskään vaalilautakunnan jäsenille ei laissa asetettu mitään kelpoisuusvaatimuksia, ainoastaan todettiin, että heidän tuli olla vaalioikeutettuja. Kaupungissa maistraatti tai sen osasto toimi vaalilautakuntana.
Vaalilautakunta huolehti vaaliluettelon laatimisesta ja vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta äänestysalueessa.
Nykyistä kunnan keskusvaalilautakuntaa vastaavaa viranomaista ei vielä vuonna 1907 ollut.
Ohjeita muitten, kuin Lapinmaan,
vaalipiirien vaalilautakunnille 1907
vuoden eduskuntavaalien
toimittamiseen (Helsinki 1907).
Napsauta kuvaa nähdäksesi se
isompana.
Vaalilaissa senaatin rooli oli jätetty erittäin pieneksi. Laissa todettiin ainoastaan, että senaatti toimitutti vaalilautakunnille vaaliuurnat ja pöytäkirjalomakkeet. Käytännössä senaatin oikeus-toimituskunta kuitenkin myös ohjasi keskuslautakuntien ja vaalilautakuntien toimintaa laatimalla vaalilautakunnille kirjalliset ohjeet vaalien toimittamisesta ja järjestämällä keskustelutilaisuuden vaalipiirien keskuslautakuntien jäsenille Helsingissä tammikuussa 1907. Oikeustoimituskunta myös toimitutti tuloksen laskennassa käytettäviä lomakkeita keskuslautakunnille.
Henkikirjoittajan tuli toimittaa vaalilautakunnille luettelo äänestysalueella asuvista henkilöistä, jonka pohjalta vaaliluettelo sitten laadittiin.
Myös lääninhallitus osallistui vaalien toimittamiseen. Kuvernööri (maaherra) toimi vaaliluetteloa koskevissa valituksissa ensimmäisenä valitusasteena. Lisäksi lääninhallitukset maksoivat vaalipiirien keskuslautakuntien menot.
Vaalilautakunta
