Keisarillisen majesteetin armollinen esitys Suomen valtiosäädyille uudesta valtiopäiväjärjestyksestä sekä vaalilaista Suomen Suuriruhtinaanmaalle annettiin säädyille 9.5.1906. Vaalipiiriasian osalta esitys noudatteli pääosin Hermanssonin komitean ehdotuksia, mutta muuttui kuitenkin niin, että Hämeen lääni jaettiin kahteen vaalipiiriin ja Vaasan lääni kahden sijasta kolmeen vaalipiiriin. Esityksen mukaan vaalipiirejä oli siis 16, joista yksi, Lapin vaalipiiri oli, alueen erityisolosuhteista johtuen, yhden edustajan vaalipiiri: "Jos tahdotaan suhteellinen vaalitapa vastaamaan tarkoitustaan, niin että se suo vähemmillekin ryhmille samoin ajattelevia mahdollisuuden lukumääränsä mukaisesti valita edustajia, eivät vaalipiirit voi olla aivan pieniä. Tähän nähden, ja kun toiselta puolen liian suuristakin vaalipiireistä saattaa olla haittoja, on vaalipiirien sekä suurin että vähin luku valtiopäiväjärjestyksessä määrätty (...tulee maan olla jaettuna vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin)".
Perustuslakivaliokunta hyväksyi esityksen vaalipiirien osalta sellaisenaan: "Suhteellisen vaalitavan toteuttamisessa esiintyy kaikkein tärkeimpien kysymysten joukossa kysymys vaalipiirien suuruudesta. Kaikkien eri ajatusryhmien, joita kansalaisten keskuudessa on olemassa, pitää mikäli mahdollista tulla edustetuksi siinä eduskunnassa, joka kansan puolesta neuvottelee ja päättää sen asioista. Jos vaalipiirit tehdään pieniksi, niin mainitut periaatteet eivät pääse toteutumaan... Sen seikan merkitys, että pienillekin aatesuunnille annetaan tilaisuutta saada edustajia valtiopäiville, ulottuu pitemmälle kuin sen välitön vaikutus. Jos kansalaisilla on aihetta pelätä, että heidän äänensä missään tapauksessa eivät pääse vaikuttamaan, niin seuraa siitä että vielä paljon useammat jäävät välinpitämättömiksi vaaleihin nähden eivätkä ota niihin osaa... Näin ollen valiokunnan enemmistö on päättänyt ehdottaa valtiopäivä-järjestyksen ja vaalilain ehdotuksiin sisältyvät määräykset vaalipiireistä hyväksyttäviksi."
Valiokunnan mietintöön kirjattiin kuitenkin vastalauseita: Juho Torppa uudisti jo komitean aikaisen vaatimuksensa, jonka mukaan maa olisi jaettava alueellisiin, pääasiassa kolmen edustajan vaalipiireihin. Omassa, välittävässä vastalauseessaan valiokunnan jäsenet Grotenfelt, Erkko, Mikkola, Koskelin ja Nissinen ehdottivat puolestaan 27 vaalipiiriä, joista 22:ssa valittaisiin 7-12 edustajaa, neljässä 3-6 edustajaa ja Lapin vaalipiirissä yksi edustaja.
Säädyt hyväksyivät valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain 1.6.1906 ja keisari vahvisti ne 20.7.1906.
Vanhin presidentti J. Hoikka julkaisee ensimmäisen säätykokouksen
Kuva: Museovirasto, Museiverket
