EP-vaalidirektiivin muutos
Euroopan unionin neuvosto antoi 6.12.1993 direktiivin 93/109/EY niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Direktiivin määräykset sisällytettiin Suomen vaalilainsäädäntöön vuonna 1995.
Komissio on 12.12.2006 antanut ehdotuksen (KOM (2006) 791 lopullinen) direktiivin muuttamiseksi siten, että äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevia menettelyjä merkittävästi yksinkertaistettaisiin nykyisestä. Ehdotuksen keskeinen sisältö on seuraava:
1. Jäsenvaltioiden viranomaisten välisestä vaaliluetteloita koskevasta tietojenvaihdosta sekä vaalikelpoisuustodistusten vaatimisesta luovuttaisiin kokonaan;
2. Asuinvaltiossaan äänioikeutetuksi tai ehdokkaaksi haluava allekirjoittaisi vain vakuutuksen siitä, että hän äänestää tai on ehdokkaana vain yhdessä jäsenvaltiossa;
3. Jäsenvaltiot ottaisivat lainsäädäntöönsä riittävät rangaistussäännökset niitä tapauksia varten, joissa jälkikäteen havaitaan, että äänioikeutettu on rikkonut vakuutuksensa ja äänestänyt tai ollut ehdokkaana sekä asuinvaltiossaan että kotivaltiossaan;
4. Jäsenvaltiot suorittaisivat jälkikäteistarkistuksia, jos on aihetta epäillä kahdesti äänestämistä tai kaksoisehdokkuutta.
Muutosehdotuksen taustaa
Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan joka viides vuosi samanaikaisesti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Jäsenvaltion kansalainen voi europarlamenttivaaleissa äänestää joko kotivaltionsa vaaleissa tai asuinvaltionsa vaaleissa. Samoin hän voi asettautua ehdokkaaksi joko kotivaltiossaan tai asuinvaltiossaan. Siten esimerkiksi Suomessa asuva Ranskan kansalainen voi valita, äänestääkö hän Ranskan europarlamenttivaaleissa vai Suomen europarlamenttivaaleissa. Hänellä on kuitenkin vain yksi äänioikeus ja hän saa äänestää vain kerran. Samoin hän voi valita, asettautuako ehdokkaaksi Suomessa vai Ranskassa, mutta hän voi olla ehdokkaana vain jommassakummassa maassa.
Direktiivissä on määritelty ne menettelyt, joilla varmistetaan, että kansalainen ei äänestä eikä hän ole ehdokkaana samoissa vaaleissa kahdessa jäsenvaltiossa. Siten esimerkiksi Suomessa asuva Ranskan kansalainen otetaan europarlamenttivaalien Suomen vaaliluetteloon, jos hän ilmoittautuu siihen säädetyssä määräajassa. Ilmoittautuessaan henkilön on allekirjoitettava vakuutus siitä, että hän äänestää vain yhden valtion vaaleissa. Sen jälkeen Suomen viranomaiset toimittavat henkilön tiedot hänen kotivaltionsa Ranskan viranomaisille, jotka poistavat hänet Ranskan vaaliluettelosta. Näin ollen jokainen nykyisistä 27:stä jäsenvaltiosta a) lähettää tiedot 26 muuhun jäsenvaltioon äänioikeutetuiksi ja ehdokkaiksi ilmoittautuneista muiden jäsenvaltion kansalaisista ja b) ottaa vastaan 26 muulta jäsenvaltiosta tiedot niistä omista kansalaisistaan, jotka ovat ilmoittautuneet äänioikeutetuiksi ja ehdokkaiksi noissa muissa jäsenvaltioissa.
Direktiivin mukaan asuinvaltiossaan ehdokkaaksi aikova joutuu esittämään asuinvaltionsa viranomaisille kotivaltionsa viranomaisen todistuksen siitä, ettei hän ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltiossaan. Jos nimittäin henkilö menettää vaalikelpoisuuden kotivaltiossaan, hän menettää sen europarlamenttivaaleissa myös muissa jäsenvaltioissa.
Jäsenvaltioiden viranomaisten välinen vaaliluetteloja koskeva tietojenvaihto on käytännössä ollut aina hankalaa, johtuen vaaliluetteloja koskevien kansallisten säädösten ja teknisten edellytysten kirjavuudesta. Tiedot eivät joskus välity lainkaan, ovat epätarkkoja tai peräti virheellisiä ja tulevat myöhässä. Hankaluudet kasvoivat merkittävästi vuoden 2004 vaaleissa, kun jäsenvaltioiden määrä nousi 15:sta 25:een. Myös vaalikelpoisuustodistuksen hankkiminen ja sen laatiminen on ollut työlästä sekä ehdokkaaksi haluaville kansalaisille että viranomaisille.
Hankkeen toteutumisesta
Muutosehdotusta käsiteltiin EU:n neuvoston perusoikeuksien ja kansalaisuuden ad hoc -työryhmässä vuonna 2007. Hanke ajautui kuitenkin vaikeuksiin, koska asiasta ei saavutettu jäsenvaltioiden kesken riittävää yksimielisyyttä. Vuonna 2008 Slovenian pj-kaudella asiaa ei enää ole käsitelty. Näin ollen, vaikka virallista ilmoitusta ei olekaan tullut, hanke lienee katsottava tällä erää rauenneeksi. Asiaan kuitenkin palattaneen myöhemmin vuoden 2014 vaaleja silmälläpitäen.
