Eduskuntavaalien keskeiset periaatteet ovat:

• vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset
• vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
• kunkin äänestäjän on äänestettävä itse
• äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.

Eduskuntavaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.

Paikallisia vaaliviranomaisia ovat:

• vaalipiirilautakunnat,
• jokaisessa kunnassa kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat sekä ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat.

Muita vaaliviranomaisia ovat:

• Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä
• Ulkoasiainministeriö.

Lue lisää vaalien toimittamisen keskeisistä periaatteista ja vaaliviranomaisten tehtävistä.

Vaaliviranomaiset: Usein kysyttyä

KYSYMYS 1: Voiko keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri toimia myös ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijana?

VASTAUS 1: Tämä ei ole suotavaa, koska keskusvaalilautakunnan tehtävänä on tarkastaa ennakkoäänestyasiakirjat. Syntyy nimittäin esteellisyystilanne, jos keskusvaalilautakunnan jäsen Matti tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, jotka hän itse laati ollessaan vaalitoimitsijan tehtävässä. Yleensäkin tulisi pyrkiä siihen, että eri toimielimissä tai tehtävissä olisivat aina eri henkilöt.

KYSYMYS 2: Tuleeko esimerkiksi keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri esteelliseksi toimimaan tehtävässään, jos hänen lähisukulaisensa on ehdokkaana?

VASTAUS 2: Kuten vastauksesta 1 käy ilmi, vaalilaki asettaa esteitä vaaleissa ehdokkaana olevalle henkilölle itselleen. Laki ei aseta yleistä estettä ehdokkaan lähisukulaisille toimia po. tehtävissä. Yksittäisissä vaaliviranomaisen (lähinnä keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakunnan) käsittelemissä asioissa voidaan joutua soveltamaan hallintolain 28 §:n mukaisia esteellisyysperusteita. Esteellisyys voi syntyä esim. jos käsitellään lähisukulaisen vaalikelpoisuutta tai yksittäisen äänestyslipun hyväksymistä ja kysymys on lähisukulaiselle mahdollisesti tulevasta äänestä. Ehdokkaan lähisukulaisella ei siis ole yleistä esteellisyyttä toimia vaaliviranomaisena.

KYSYMYS 3: Voiko eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva keskusvaalilautakunnan jäsen osallistua eduskuntavaaleissa keskusvaalilautakunnan työskentelyyn?

VASTAUS 3: Eduskuntavaaleissa ehdokas voi toimia kunnan keskusvaalilautakunnassa. Vaalilain 13 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan työskentelyyn ei saa osallistua sellainen jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi kyseisissä vaaleissa. Säännös koskee vain kunnallisvaaleja, koska niissä ehdokashakemus toimitetaan kunnan keskusvaalilautakunnalle.

KYSYMYS 4: Miten toimitaan, jos äänioikeusrekisteriä ei ennakkoäänestyspaikassa voi käyttää sähkökatkon tai muun syyn takia?

VASTAUS 4: Jos äänioikeusrekisteriä ei voi käyttää, otetaan äänestys vastaan manuaalisesti noudattaen vaaliohjeessa numero 4 ”Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa” s. 31-34 kuvattua menettelyä. Koska äänestäjän äänioikeutta ei voida tarkastaa ennakkoäänestyspaikassa, tarkastetaan äänioikeus jälkikäteen äänestäjän äänioikeuskunnan keskusvaalilautakunnassa. Vaalitoimitsijan on pidettävä luetteloa niistä äänestäjistä, joiden äänestämistä ei merkitä äänioikeusrekisteriin.

KYSYMYS 5: Minkälaisella kynällä voi tehdä hyväksyttävän äänestysmerkinnän?

VASTAUS 5: Asiaa on selvitetty oikeusministeriön vaaliohjeessa nro 1 ”Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät” sivulla 18. Ohjeessa todetaan äänestysmerkinnän tekemisestä varten äänestyspaikalle varattavista kynistä, että ne voivat olla minkä lajisia tahansa, esimerkiksi kuivamuste- tai lyijykyniä. Kirjoitusvälineen tulee olla sellainen, että sen jättämä jälki on selvä eikä ole helposti poistettavissa. Äänestäjän saatavissa ei kuitenkaan saa pitää sellaisia kirjoitusvälineitä, joilla tehty äänestysmerkintä näkyy helposti äänestyslipun läpi vaarantaen vaalisalaisuuden säilymisen (esimerkiksi tussikynät).

Oikeusministeriön vaaliohjeet

Tulosta sivu

Opaste - Yhteystiedot - Sivukartta

Sivun alkuun