Kunnallisvaalien keskeiset periaatteet ovat:

• vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset
• vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
• kunkin äänestäjän on äänestettävä itse
• äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.

Kunnallisvaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.

Paikallisia vaaliviranomaisia ovat:

• jokaisessa kunnassa kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat sekä ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat.

Muita vaaliviranomaisia ovat:

• Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä
• Ulkoasiainministeriö.

Lue lisää vaalien toimittamisen keskeisistä periaatteista ja vaaliviranomaisten tehtävistä.

Suomen Kuntaliitto on 26.3.2008 antanut yleiskirjeen kunnallisvaalien toimittamiseen liittyvistä eräistä asioista, mm. vaalimainonnan järjestämisestä.

Tietoa kunnallisvaaleista suomen, ruotsin, koltansaamen, inarinsaamen, pohjoissaamen, englannin, viron, venäjän, somalin, saksan, kiinan, thain, turkin, arabian, espanjan ja ranskan kielillä sekä selkokielellä (Selkokeskuksen verkkosivuilla) ja viittomakielellä (Kuurojen Liitto ry:n verkkosivuilla).

Vaaliviranomaisten usein kysymää

KYSYMYS 1: Mikä vaikutus on sillä, jos keskusvaalilautakunnan jäsen ryhtyy kunnallisvaalien ehdokkaaksi?

VASTAUS 1: Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun kunnallisvaaleja koskevan ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä kunnallisvaaleissa. Tämä esteellisyys alkaa siitä, kun kyseinen ehdokashakemus on toimitettu keskusvaalilautakunnalle.

Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Esteellisen jäsenen tilalle kutsutaan varajäsen. Varajäsenet on asetettu siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Kutsumismenettelystä on määräyksiä kunnan hallintosäännössä. Jos keskusvaalilautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen.

Suomen Kuntaliitto on suositellut, että ehdokkaaksi asettuva keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen harkitsisi eron pyytämistä, jolloin hänen tilalleen valittaisiin uusi jäsen tai varajäsen.

KYSYMYS 2: Kun keskusvaalilautakuntaan on valittu vaalilain mukaisten jäsenten lisäksi kuntajakolain perusteella esimerkiksi kaksi jäsentä kuntaan liitettävältä alueelta, onko keskusvaalilautakunnan päätösvaltainen viisijäsenisenä vai seitsemänjäsenisenä?

VASTAUS 2: Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä silloinkin, kun on valittu lisäjäseniä (vaalilaki 14 §).

KYSYMYS 3: Mihin toimielimiin tai tehtäviin kunnallisvaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi osallistua?

VASTAUS 3: Ehdokas ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn (siitä lukien kun häntä koskeva ehdokashakemus on saapunut keskusvaalilautakunnalle), ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä eikä ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijana eikä myöskään vaaliavustajana eikä äänestäjän itsensä valitsemana avustajana.

KYSYMYS 4: Voiko keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri toimia myös ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijana?

VASTAUS 4: Tämä ei ole suotavaa, koska keskusvaalilautakunnan tehtävänä on tarkastaa ennakkoäänestyasiakirjat. Syntyy nimittäin esteellisyystilanne, jos keskusvaalilautakunnan jäsen Matti tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, jotka hän itse laati ollessaan vaalitoimitsijan tehtävässä. Yleensäkin tulisi pyrkiä siihen, että eri toimielimissä tai tehtävissä olisivat aina eri henkilöt.

KYSYMYS 5: Voiko puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokas toimia itse oman puolueensa tai oman hakemuksensa vaaliasiamiehenä? Entä voiko vaaliasiamies olla useamman kuin yhden ryhmittymän vaaliasiamiehenä?

VASTAUS 5: Ehdokas voi olla myös vaaliasiamiehenä. Vaaliasiamies saa olla vain yhden puolueen, yhden yhteislistan tai yhden yksittäisen valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä. Vaaliasiamies ei myöskään saa olla keskusvaalilautakunnan jäsenenä.

KYSYMYS 6: Voidaanko ehdokaslistojen yhdistelmässä hyväksyä ehdokkaan arvoksi, ammatiksi tai toimeksi valtuutettu tai kaupunginvaltuutettu tai kunnanvaltuutettu?

VASTAUS 6: Kyllä voidaan, vaikka valtuutetun toimi ei olekaan ammatti eikä näin osoita henkilön asemaa työmarkkinoilla. Se on kuitenkin merkittävä luottamusTOIMI ja kuvaa hyvin henkilön asemaa kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuutettu -nimikkeen käyttäminen olisi myös yhdenmukaista kansanedustaja ja Euroopan parlamentin jäsen -nimikkeiden käyttämisen kanssa siinä mielessä, että kaikissa on kyse kuulumisesta vaaleilla valittavaan toimielimeen. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa valtuutetun nimikettä käytettiin ainakin Helsingissä muutamissa ehdokaslistoissa. Lopullisen päätöksen ehdokaslistojen yhdistelmään hyväksyttävistä tiedoista tekee kuitenkin kukin keskusvaalilautakunta itsenäisesti.

KYSYMYS 7: Tuleeko esimerkiksi keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri esteelliseksi toimimaan tehtävässään, jos hänen lähisukulaisensa on ehdokkaana?

VASTAUS 7: Kuten vastauksesta 1 käy ilmi, vaalilaki asettaa esteitä vaaleissa ehdokkaana olevalle henkilölle itselleen. Laki ei aseta yleistä estettä ehdokkaan lähisukulaisille toimia po. tehtävissä. Yksittäisissä vaaliviranomaisen (lähinnä keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakunnan) käsittelemissä asioissa voidaan joutua soveltamaan hallintolain 28 §:n mukaisia esteellisyysperusteita. Esteellisyys voi syntyä esim. jos käsitellään lähisukulaisen vaalikelpoisuutta tai yksittäisen äänestyslipun hyväksymistä ja kysymys on lähisukulaiselle mahdollisesti tulevasta äänestä. Ehdokkaan lähisukulaisella ei siis ole yleistä esteellisyyttä toimia vaaliviranomaisena.

KYSYMYS 8: Kunnallisvaalien tulosta vahvistettaessa saatetaan joutua arpomaan ehdokkaiden välisiä äänimäärä- ja vertauslukutasatilanteita. Miten arvonta pitäisi käytännössä suorittaa?

VASTAUS 8: Tyypillisin tapa arpoa on kirjoittaa esimerkiksi yhtä monta ääntä saaneiden ehdokkaiden nimet paperilapuille ja laittaa ne hattuun tai maljaan. Joku keskusvaalilautakunnan jäsenistä nostaa hatusta/maljasta yhden paperilapun ja siinä mainittu ehdokas on näin arvottu etusijalle. Arvonnan tulos on merkittävä sekä pöytäkirjaan että laskentajärjestelmään.

Oikeusministeriön vaaliohjeet

Tulosta sivu

Opaste - Yhteystiedot - Sivukartta

Sivun alkuun