Valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys
Kieltolakia koskevasta kansanäänestyksestä säädettiin lailla neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanemisesta väkijuomalainsäädännön perusteiden selvittämiseksi (340/1931). Äänestysprosentti oli 44,4. Äänestyksessä oli kolme vaihtoehtoa:
- Onko kieltolaki pysytettävä täyskiellon pohjalla? Tätä vaihtoehtoa kannatti 28,0 % äänestäneistä;
- Onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena? Tätä vaihtoehtoa kannatti 1,4 % äänestäneistä; ja
- Onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena? Tätä vaihtoehtoa kannatti 70,6 % äänestäneistä.
EU-kansanäänestyksestä säädettiin lailla neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi (578/1994). Äänestyksessä oli kaksi vaihtoehtoa. Äänestäjän tuli vastata joko Kyllä tai Ei kysymykseen "Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?” Kyllä –vaihtoehtoa kannatti 57 % äänestäneistä ja Ei –vaihtoehtoa 43 % äänestäneistä. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 74 ja ulkosuomalaisten 10,7.
Oikeusministeriön asettama perustuslain seurantatyöryhmä luovutti mietintönsä 19.11.2002. Työhönsä liittyen työryhmä laati neljä erillisselvitystä, joista yksi on professori Markku Suksen laatima vertaileva katsaus kansanäänestyksestä valtiollisen osallistumisen muotona. Selvityksessä on tarkasteltu nykyistä tilannetta Euroopan eri valtioissa.
Oikeusministeriössä 31.12.2004 valmistuneessa selvityksessä valtiollisen kansanäänestyksen kehittämistarpeista on arvioitu mahdollisuuksia lisätä kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia.
