Presidentinvaali

Presidentin valintatavasta

Suomen Perustuslain 54 §:n mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä (suoralla) vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (s.o. hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Jos vaaliin asetetaan vain yksi ehdokas, tulee tämä valituksi ilman vaalia. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Kautta aikojen presidentti on valittu seuraavasti:

  • eduskunnan toimittamalla vaalilla vuosina 1919 (valittiin K.J. Ståhlberg) ja 1946 (J.K. Paasikivi);
  • valitsijamiesten vaaleilla vuosina 1925 (Lauri Kr. Relander), 1931 (P.E. Svinhufvud), 1937 (Kyösti Kallio), 1950 (J.K. Paasikivi), 1956, 1962, 1968 ja 1978 (Urho Kekkonen) sekä 1982 (Mauno Koivisto);
  • vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten toimittamilla vaaleilla vuosina 1940 ja 1943 (Risto Ryti);
  • erityisellä lailla vuosina 1944 (C.G.E Mannerheim) ja 1974 (Urho Kekkonen);
  • välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien yhdistelmällä vuonna 1988 (Mauno Koivisto); sekä
  • välittömällä kaksivaiheisella suoralla vaalilla vuosina 1994 (Martti Ahtisaari), 2000 (Tarja Halonen) ja 2006 (Tarja Halonen).

Seuraava presidentinvaali toimitetaan vuonna 2012.

Presidentinvaalin toimittaminen

Presidentinvaalin toimittamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • vaali välitön ja salainen
  • vaalissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
  • kunkin äänestäjän on äänestettävä itse
  • äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.

Presidentinvaalissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.

Oikeusministeriön lisäksi vaaliviranomaisia ovat

  • vaalipiirilautakunnat,
  • jokaisessa kunnassa kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat sekä ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat,
  • Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä
  • Ulkoasiainministeriö.

Lue lisää vaalien toimittamisen keskeisistä periaatteista ja vaaliviranomaisten tehtävistä.

Presidentin tehtävistä

Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto (hallitus). Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tasavallan presidentin tehtävät liittyvät ennen muuta ulkopolitiikkaan. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen päätöksistä vastaa puolestaan valtioneuvosto, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.

Presidentti tekee päätöksensä lähtökohtaisesti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Hän nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti myös nimittää tuomarit ja eräät valtion korkeimmat virkamiehet. Hän voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta joko kokonaan tai osittain. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Lisätietoja presidentin tehtävistä Tasavallan presidentin www-sivuilla.